Tuusulanjärven alue tunnettiin vanhastaan huviloistaan ja täysihoitoloistaan. Huvilakulttuurin huippuja edustaa Syväranta. Alkujaan suomalaisomistuksessa olleesta huvilasta tuli venäläisen miljonäärin residenssi. Sittemmin Syväranta oli Sanomalehtimiesliiton lomakoti ja nykyisin Lottamuseo.
Hän ja hänen talonsa on se tunnetuin Järvenpään ja Rantatien asumus. Jean ja Aino Sibeliuksen Ainolasta tuli turvapaikka etäämpänä Helsingin hulinasta. Talon suunnitteli Sibeliuksille Lars Sonck.
Halosenniemi oli Rantatiellä seuraelämän keskus. Sinne aina kokoonnuttiin ja sauna oli lämmin lähes päivittäin. Saunan kuistilla parannettiin maailmaa ja ihailtiin joutsenia. Maisteltiin siellä myös Pekan maanmainiota raparperiviiniä.
Tuusula, jota myös Kaukajärveksi tai Pitkäjärveksi kutsuttiin kehittyi merkittäväksi varuskunnaksi. Sotilasperinteet ovat jäljellä vieläkin moni tavoin. Vanhankylän kartano oli merkittävässä osassa nykyisen Tuusulan syntyhistoriassa.
Boheemi pariskunta herätti huomiota kohtalaisen uskonnollisessa maalaisyhteisössä. Oli täällä kyllä totuttu emigrantteihin ja ruotsalaisiin kartanonherroihin. Mutta kun seudulle asettuu maineeltaan epämääräisiä taiteilijoita...
Gustavelundin historia alkaa 1600- luvulta. 1900- luvun alkupuolella siitä tuli täysihoitola. Se oli todella kaunis paikka ranskalaisine puutarhoineen. Suomen kulttuurikerma viihtyi siellä hyvin. Paikka vilisi myös toinen toistaan hassumpia taiteilijasieluja.
Eero ja Saimi Järnefeltin suvut tukivat lastensa, jopa tyttöjen taideharrastuksia. Molemmin puolin oltiin edistyksellisiä ja suomenmielisiä. Molemmissa suvuissa taide jalostui huippuunsa