Suomi hamuaa nyt vimmaisesti datakeskuksia. Jokainen uusi hanke esitellään upeana mahdollisuutena: investointeja, työpaikkoja, verotuloja ja tulevaisuutta. Vähän epäselväksi jää kuitenkin, kenen tulevaisuutta tässä rakennetaan.
- 1 400 ha
- Googlelle Kajaanista ja Muhokselta myytyä maata
- yli 4 km²
- datakeskuksille hahmoteltu alue Otanmäessä
- 2026
- hakkuut alkoivat datakeskusalueilla
Datakeskusten takana ovat maailman suurimmat teknologiayhtiöt. Ne tarvitsevat valtavasti sähköä ja tilaa. Suomesta löytyy molempia: viileä ilmasto, vakaa yhteiskunta, toimiva sähköverkko, paljon maata – ja metsää.
Google osti valtiolta Kajaanista ja Muhokselta noin 1 400 hehtaaria maata datakeskushankkeitaan varten. Alueet olivat suurelta osin metsätalousmaata, ja hakkuut ovat jo alkaneet. Kajaanin Otanmäessä datakeskuksille suunniteltu alue on yli neljä neliökilometriä. Siinä jää paljon metsää hallien, teiden, sähköasemien ja asfaltin alle.
Samaan aikaan meille puhutaan metsien suojelusta, hiilinieluista ja sähkön säästämisestä. Kun suuri kansainvälinen yhtiö tulee paikalle, metsää voidaan kuitenkin kaataa satoja hehtaareja investoinnin tieltä. Toki datakeskukset tuovat jotakin hyvääkin. Rakentaminen työllistää, kunnille tulee verotuloja ja hukkalämpöä voidaan hyödyntää.
Mutta kuka saa suurimman hyödyn?
Google, Microsoft ja muut jättiyhtiöt eivät tule tänne hyväntekeväisyyttään. Ne tulevat, koska Suomessa on niille hyvät olosuhteet tehdä kansainvälistä liiketoimintaa. Me annamme maan, sähkön, verkot ja osan maisemastamme.
Jos sähkönkulutus kasvaa voimakkaasti, tarvitaan lisää tuotantoa, sähkölinjoja ja muuta infrastruktuuria. Jälleen muuttuvat metsät ja maisemat. Siksi pitäisi kysyä yksinkertaisesti: mitä meille jää viivan alle?
Työpaikkoja, veroja ja hukkalämpöä kyllä. Toisessa vaakakupissa ovat valtava sähkönkulutus, uudet voimalinjat, lisää energiantuotantoa ja pysyvästi muuttuva ympäristö. Datakeskus ei ehkä suoraan nosta juuri minun sähkölaskuani. Mutta olisi sinisilmäistä ajatella, ettei valtavalla uudella sähkönkulutuksella olisi mitään hintaa.
Datakeskuksia ei tarvitse vastustaa vain siksi, että ne ovat datakeskuksia. Mutta meidän pitäisi olla sen verran itsekkäitä, että kysymme, mitä Suomi tästä todella saa. Sillä jos metsät kaadetaan täällä, sähkö tuotetaan täällä ja maisema muuttuu täällä, mutta suurin taloudellinen hyöty valuu kansainvälisille teknologiayhtiöille, asetelmassa on jotakin pielessä ja Suomi jatkaa edelleen jo kaivosteollisuuden kiittelemällä siirtomaastatuksella.
Lähteet taustatiedoille
Metsähallitus: Kajaanin ja Muhoksen maa-alueiden myynti Googlelle, 28.11.2024. Yle: Googlen hakkuut Kajaanissa ja Muhoksella sekä Otanmäen suunnitelmat, 3.3.2026.