Luontoesseitä, jokitarinoita ja ympäristötekstejä

Kirjoituksia joista, metsistä, kaivoksista ja siitä, mitä luonnolle tapahtuu, kun ihminen alkaa pitää sitä pelkkänä raaka-aineena.

Luonto ei ole minulle pelkkä maisema eikä koriste. Se on muisti, elinehto, vastarinnan paikka ja toisinaan myös näyttämö. Näissä teksteissä kuljetaan jokivarsissa, metsissä ja kaivosalueiden liepeillä – siellä missä ihminen yrittää hallita luontoa ja luonto muistuttaa omasta voimastaan.

Mukana on esseitä, monologeja ja puheenvuoroja, joissa suomalainen ympäristö ei ole tausta vaan itse asia. Joet, metsät ja maa eivät ole vain luonnonvaroja, vaan eläviä kokonaisuuksia, joiden puolustaminen on myös kulttuuriteko. Kulttuurihistorialliset tekstit löydät puolestaan sivulta Rantatien tarinat.

Haluatko nämä tekstit eläväksi näyttämölle? Kysy monologia, ohjelmanumeroa tai esitystä tapahtumaan, kirjastoon tai tilaisuuteen.

Luontoesseet ja ympäristötekstit

Miksi nämä tekstit?

Luontoesseet ja ympäristötekstit ovat minulle tapa kirjoittaa siitä, mikä on samaan aikaan konkreettista ja suurta: vedestä, maasta, puista, muistoista ja siitä, miten helposti ihminen oppii selittämään tuhon kehitykseksi. Nämä tekstit syntyvät tarpeesta puolustaa sellaista, joka ei itse puhu markkinakielellä.

Etsitkö kultakauden taiteilijatarinoita? Siirry sivulle Rantatien tarinat.

Tilaa kirjoituksia

Saat uudet esseet ja kulttuurihistorialliset tekstit suoraan sähköpostiisi.