Eino Leino – Yksi laulu yli muiden
Leinon runous, Sibeliuksen sävelet ja Halosenniemen kipinä – esitys, joka vie suoraan vuoteen 1925.
Yksi laulu yli muiden kertoo Eino Leinon ja Jean Sibeliuksen sähköisestä kohtaamisesta Halosenniemessä vuonna 1925. Suomalaisuuden nousun ja itsenäisyysajatusten kulta-aikaa peilaava esitys on aikalaislähteisiin nojaavaa fiktiivistä draamaa – ja ennen kaikkea vahvaa näyttelijäntyötä, jossa vahva tunnelma ei jää koristeeksi vaan vie sadan vuoden taakse.
Henkilöt ja maailma
Suomen rakastetuin runoilija — herkkä, vaarallinen ja mahdoton sivuuttaa.
Leinon kaipauksen kohde — terävä äly ja sydän, joka ei suostu pieneksi.
Rantatien kantava voima — joviaali kansanmies ja koko porukan liima.
Kansallinen ikoni — sävelissä vastarinta, pöydässä joskus jääkylmä hiljaisuus.
Elämä ja draama yhdistyvät
Eino Leino oli boheemi, kansallinen omatunto ja suurten tunteiden ihminen. Näytelmä kuvaa hänen myrskyistä suhdettaan aikakauden toiseen suureen julkkikseen Jean Sibeliukseen sekä rakkautta L. Onervaan. Taustalla soi suomalainen itsenäisyystaistelu, pyrkimys eheytykseen sisällissodan jälkeen — ja tietenkin kultakauden taide.
Mikä tekee tästä ison?
- Halosenniemen ympäristö tekee tunnelmasta fyysisen
- Runous ei ole “välissä” vaan tarinan sydän
- Sibeliuksen ja Leinon kitka on draaman moottori
- Yleisö palaa katsomaan uudestaan
Musiikki elävöittää esitystä
Esityksessä kuultiin osia Jean Sibeliuksen sävellyksistä, muun muassa Serenadi n:o 2, Tuonelan joutsen, Historiallisia kuvia, Suomi herää ja Kuusi. Näytelmä kiersi eri puolilla maata. Yhteensä esityksiä oli lähes 300, ja alkuperäinen kotinäyttämö oli Halosenniemen museo Tuusulassa.
Faktat yhdellä silmäyksellä
Esityskausi: 12 vuotta
Esityksiä: lähes 300
Keskeinen näyttämö: Halosenniemen museo, Tuusula
L. Onerva – Mira Kivilä
Jean Sibelius – Ilkka Heiskanen
Pekka Halonen – Jari Pehkonen
Eino Leino – Heikki Lund
Yksi laulu yli muiden
Lue tai tulosta näytelmä (PDF).