Akseli Gallen-Kallela – Sammon takoja on tiivis näyttämöllinen henkilökuva taiteilijasta, josta tuli suomalaisen kuvaston suuri rakentaja. Monologi ei jää ihailemaan pelkkää myyttiä, vaan kurkottaa sen taakse: kunnianhimoon, menetyksiin, kansallisen tehtävän painoon ja siihen ihmiseen, joka joutui kantamaan oman nimensä merkitystä.
Myytin takana ihminen
Akseli Gallen-Kallela on monelle ennen kaikkea Kalevalan kuvittaja ja kansallistaiteilija. Siksi hänestä onkin kiinnostavaa tehdä monologi: mitä jää jäljelle, kun maineesta ja monumentista raaputtaa pintaa pois?
Sammon takoja etsii taiteilijaa, joka halusi enemmän kuin kauniita kuvia. Hän halusi luoda näkyjä, rakentaa suomalaiselle taiteelle omaa kuvakieltä ja samalla selvitä omasta elämästään, perheestään, surustaan ja jatkuvasta vaatimuksesta olla jotakin suurta.
Mihin esitys sopii?
- museoihin ja näyttelyihin
- kirjastoihin ja kirjallisuus- tai taideiltoihin
- kulttuuritapahtumiin ja teemallisiin juhliin
- osaksi kultakauden taiteilijakokonaisuutta
Mitä tässä painottuu?
- Teema
- Myytti ja ihminen, taiteilijan kunnianhimo, menetys ja kansallinen kuvasto.
- Sävy
- Intensiivinen, inhimillinen ja paikoin karhea — ei pölyinen luento.
- Yhteydet
- Toimii hyvin yhdessä Mary Slöörin, Helenen tai Vennyn henkilökuvien kanssa.
“Kansallistaiteilijakin on ihminen vasta silloin, kun nimi alkaa painaa hartioita.”
Akseli-monologin tiedot
- Kieli
- Suomeksi
- Kesto
- Noin 8–10 minuuttia
- Soveltuvuus
- Museot, kirjastot, näyttelyt, kulttuuritapahtumat ja taideaiheiset teemaillat
- Tekniikka
- Kevyt toteutus. Esitys toimii pienessäkin tilassa.
- Muoto
- Yksittäinen monologi tai osa laajempaa taiteilijakokonaisuutta.
Muut esitykset
- Pidempi Gallen-Kallela-aihe
- Akseli ja Mary
- Helene Schjerfbeck
- Kadonnut portti
- Venny Soldan-Brofeldt
- Soldanin tytär
- Jean Sibelius
- Sinfonia hiljaisuudelle