Valitse sivu

Heikki Lund

Näyttelijä, juontaja, trubaduuri

Etsitkö ainutlaatuista esiintyjää, musiikkiohjelmaa tai tarinoita tilaisuuteesi?

Olet oikeassa paikassa.

Tilaa Eino Leino tarinoimaan, kun haluat pitää hauskaa ja samalla sivistyä

Runoilija Eino Leino oli Helsingin hauskin seuramies, jonka läsnäolosta kaupungin huvipaikat kilpailivat. Leinon säteily täytti koko ravintolan ja sai ihmiset viihtymään. Sama vaikutus on Leino-esityksilläni. Tyyli on hulvaton, mutta faktat pitävät. Esityksen kesto sopimuksen mukaan, yleensä 30 – 40 minuuttia. Esiinnyn myös englanniksi jos haluat tarjota kansainvälisille vieraillesi palasen suomalaista kulttuurihistoriaa ja Sibeliuksen sielunmaisemaa.

Rantatien Runoruhtinas

Kultakauden värikkäät taiteilijapersoonat loivat uutta ja valmistivat maaperää Suomen itsenäistymiselle. Toisaalta monet heistä herättivät pahennusta elämäntavoillaan. Runoruhtinas Eino Leino kertoo säkenöivään  tapaansa sadan vuoden takaisista symposioveljistä ja -sisarista Tuusulan Rantatiellä. Esitys sisältää lauluja Eino Leinon ja Aleksis Kiven runoihin.

Suruttomain seurakunta

Haluatko istua kärpäsenä katossa 1900-luvun alun Helsingin taiteilijaravintoloissa? Lähde mukaan, oppaanasi toimii alan ehdoton asiantuntija, runoilija ja lehtimies Eino Leino. Suomen kuuluisin runoilija tunsi Helsingin ravintolat kuin omat taskunsa. Ravintolat olivat täynnä toinen toistaan erikoisempia persoonallisuuksia. Esitys sisältää lauluja Eino Leinon runoihin.

Mestarit kilpasilla

Räiskyvä runoilija ja tulisieluinen säveltäjä kadehtivat mutta myös salaa ihailivat toisiaan. Leinon ja Sibeliuksen yhteiset symposiot eivät aina sujuneet korrektisti. Ylilyöntejä sattui puolin ja toisin. Millaisen skandaalin Jean Sibelius ja Eino Leino järjestivät Kalevalan päivän juhlissa 1920? Miten syntyi Sibeliuksen Finlandia? Miten syntyi Leinon rakastetuin runo Lapin kesä? Esitys sisältää lauluja Eino Leinon runoihin.

Sulle laulan, neiti Kesäheinä

Runoilija Eino Leinolla oli naisia joka sormelle. Leinoon rakastuivat niin Karjalan neidot kuin Helsingin seurapiirikaunottaret. Hänen naissuhteensa herättivät usein supinaa ja pahennusta. Eino Leino ehti mennä naimisiin kolme kertaa. Avioliitot olivat katastrofeja. Suhde runoilija L.Onervaan kesti molempien avioliitoista huolimatta Leinon kuolemaan asti. Esitys sisältää Leinon rakkausrunoja laulettuna.

Eino Leino tarinoi valitsemastasi teemasta

Kerro, millainen teema sopii tilaisuuteesi– Leinolta eivät tarinat lopu. Esimerkiksi lääkäreille olen kertonut 1900-luvun alkupuolen yleisistä sairauksista, jotka taiteilijoitakin usein vaivasivat. Tässäkin aiheessa Leino on asiantuntija lukuisten lääkäriystäviensä ansiosta. Ystäviä Leinolla oli myös Hyrylän varuskunnassa, liike-elämän huipulla, politiikassa, kustannus- ja lehtialalla, teatterissa…

Eino Leino, kirjaton, karjaton mies

 

Suomen rakastetuin runoilija oli myös lehtimies, kirjailija, šakin Suomen mestari ja maan kuuluisin kulttuuriboheemi. Runoilijalla eivät pysyneet hallussa raha eikä omaisuus, ja kortteeritkin vaihtuivat tiheään. Helsingissä posti tuli usein Catanin kahvilaan, jossa Leino vietti paljon aikaa. Leinon parhaita ystäviä oli kuvataiteilija Pekka Halonen, jonka ateljeekodissa Tuusulassa hän oli säännöllinen vieras. Esiinnyn paljon Halosenniemessä  ̶  sen ilmapiiri sopii täydellisesti Leinon runoihin ja Rantatien tarinoihin.

Tilaa Bellmanin janoovat sielut, kun kaipaat riehakasta ja hivenen räävitöntäkin menoa

Bellman oli kotonaan hovissa ja katuojassa

 

Pirulainen, mekaaninen posetiivi, ihmelapsi, mölysammakko, tyhjätasku, huoripukki. Tässä mainesanoja Ruotsin kansallisrunoilijalle, Ukko-Nooan isälle, Carl Michael Bellmanille. 1700-luvulla elänyt Bellman oli tuttu vieras niin Kustaa III:n hovissa kuin Tukholman törkyisimmissä ilotaloissa. Luuttu oli usein panttilainaamossa ja velkojat kimpussa pamppujen kanssa, mutta ääni kantoi ja säkeitä syntyi.

Bellmanin lauluihin mahtuu iloisia, hävyttömiä ja kuolemaa syleileviä viisuja, mutta myös rakkauden ylistystä. Laulujen ohessa kerron usein myös Bellmanin Tukholmasta 1700-luvun loppupuolelta. Kustaa III:n pääkaupungissa oli kapakoita ja ilotaloja vieri vieressä, ja lapsillekin juotettiin terveellistä ja rauhoittavaa paloviinaa.

Tässä pari musiikkinäytettä

C.M. Bellman Laulu 21 (Näin hummatessa huoletta).

Eino Leino: Lapin kesä (säv. Perttu Hietanen, sov. Taisto Wesslin)

Yhteydenotto

10 + 10 =